perjantai 26. toukokuuta 2017

Kun unelmista tulee tavoitteita unelmakartan avulla.

(kaupallinen yhteistyö health lab)

Muistatteko aikoinaan, kun leikeltiin suosikeista, sinäminä ja mekaks -lehdistä kuvat ja tekstit ja niillä sitten päällystettiin vihkot, kirjat ja seinät? Silloin haaveiltiin teinirakkauksista imelien, herkkien ja jopa surullistenkin runojen siivittämänä.

Nykyisin haaveet ovat erilaisia, mutta ihan yhtä tärkeitä. Haaveiden ja niiden ääneenlausumisten kautta on mahdollista tavoitella uskomattomattomaltakin tuntuvia toiveita. Olen itse sitä mieltä, että unelmista tulee tavoitteita, kun niitä listaa ja ilokseni pääsinkin BID2017 tapahtumassa listaamaan omiani yhdessä Health Labin unelmapajan kanssa.


Kaikkein omimmalta tuntui lähestyä omia unelmiaan Balance -juoman kautta. Jokaiselle Health Labin juomalle oli nimittäin rakennettu oma teemansa ympärille, ja näiden ruuhkavuosien ympäröimänä tiesin heti kaipaavani tasapainoa elämääni.

Kun kuljettaa lapsia paikasta a paikkaan b ja siinä välissä soittaa muutaman puhelun, hoitaa puolivillaisesti joukkueenjohtajan hommia, skannaa kauppalappua aivoistaan ja ostaa päiväkodin leipätehtaasta velaksi, koska käteinen unohtui kotiin, mieli oikein huutaa pysähtymään ja tasapainottumaan.

Toisaalta taas omaan tasapainottumiseeni kuuluu murehtimisen lopettaminen tai ainakin merkittävä vähentäminen, sillä oikeastaan murehtiminen on vähän kuin toivoisi jotain, mitä ei millään haluaisi tapahtuvaksi.

Kaipaan myös rohkeutta toteuttaa niitä omia tavoitteittani, rohkeutta rakastaa, hymyillä ja olla onnellinen. Kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka usein jää ruuhkan ja kiireen jalkoihin.


Nämä kaikki tulivat oikeastaan ihan itsestään mieleen, eikä tarvinnut hetkeäkään yrittää inspiroitua unelmapajan äärellä. Saimme myös ihan loistavia keskusteluja aikaiseksi aiheesta ja ajan loppuminen oikein harmitti, sillä flow oli juuri päässyt virtaamaan oikein kunnolla.

Täytyy sanoa, että tämä unelmapaja oli ehdottomasti parasta antia koko BID2017 tapahtumassa! Oletteko te koskaan rakentaneet unelmakarttoja? Uskotteko siihen, että unelmat muuttuvat tavoitteiksi, kun ne piirtää papereille? Entä mitä ajatuksia oma karttani teissä herättää?

Aurinkoa ja unelmien täytteistä viikonloppua sinne, toivottavasti saavutatte haaveenne!

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Netflixin viisi rikossuosikkia kesäyöhön.

Skandinavian Noir, eli Nordic Noir eli pohjoismaiset rikossarjat ovat olleet pinnalla jo hyvän aikaa. Kuten jokaiselle tyylilajille, tällekin löytyy vannoutuneet kannattajansa ja itse lukeudun myös heihin. 

Minusta dekkarit, niin kirjat kuin elokuvat ja sarjatkin kuuluvat vahvasti kesäiltoihin ja -öihin ja ajattelinkin kerätä teille vinkiksi omia suosikkejani Netflixistä näin kesän kynnyksellä :) 

Talvellakin näitä tulee toki katseltua, mutta ne illat, kynttilän valossakin ovat ehdottomasti tarpeeksi synkkiä jo sellaisenaan. Sen sijaan valoisat kesäillat ovat omiaan käpertymään sohvannurkkaan tai sänkyyn ja napsauttamaan telkkarin päälle.

Löytyykö meiltä samoja suosikkeja vai onko sinulla ässänä hihassa jokin muu sarja?

DICTE


Dicte on uusin tuttavuuteni tällä saralla ja itseasiassa juuri tälläkin hetkellä katselussa. Olen päässyt hyvään vauhtiin ensimmäisellä kaudella ja tykkään. Tapahtumat sijoittuvat (ainakin nyt ensimmäisellä kaudella) Tanskan Aarhusiin. Dicte on mielestäni todella onnistunut sekoitus Marklundia, Siltaa ja Wallanderia.

Sarjallekin nimensä antanut päähenkilö Dicte on rikoksia selvittävä uutisreportteri, joka lähentyy poliisivoimien kanssa ja auttaa selvittämään paikallisia rikoksia. Sarjassa seurataan myös päähenkilön historiaa Jehovan loikkarina.

SILTA


Legendaarinen Silta alkaa, kun Malmön ja Köpenhaminan väliseltä sillalta löytyy ruumis. Ensimmäinen kausi on ihan älyttömän hyvä, tähän jää koukkuun! Kahdella ensimmäisellä kaudella sarjan päähenkilöinä ovat Ruotsalainen Saga ja Tanskalainen Martin. 

Silta oli Netflixin katsotuin sarja Suomessa vuonna 2017. Sillasta on tulossa vielä neljäs ja viimeinen tuotantokausi, sitä odotellessa..

WALLANDER


Henning Mankellin luomaa Kurt Wallanderiin on lähes mahdotonta olla rakastumatta. Nämä intensiiviset elokuvat, jotka on koottu sarjamaisesti kausiksi kuljettavat mukanaan läpi elämäntarinan. Kun Wallander päättyy, elämään jää tyhjiö.

LIZA MARKLUND


Marklundeja löytyy Netflixistä nimellä Punainen Susi, joka on viides Annika Bengtzonin tarina. Olen itse lukenut nämä ensin kirjoina ja kuten yleensäkin filmatisoinneissa, paljon on jäänyt puuttumaan. 

Bengtzon on loistava, mutta toimii kirjana vielä paremmin. Jotenkin nuo kirjat vievät lukijan paikan päälle yksityiskohtaisen kerronnan kanssa ja Tukholmassa vierailtuaan Kungsholmen saa kasvoit.

FJÄLLBACKAN MURHAT 


Camilla Läckbergin kirjoittamat Fjällbackan murhat kertovat kirjailija Erica Falckista. Jokainen tarina on jollain tapaa historiallinen tai omaa muuten vahvat juuret menneisyyteen. Fjällbacka on omiaan täytesarjaksi silloin, kun joku parempi on päättynyt ja jättänyt tyhjiön.

ps. elokuvista kannattaa katsoa ehdottomasti mm. Snabba cash ja Millenium trilogia.

(kuvat imdb)

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kesän kuumin haalari eli jumppis.

Vinkkasin viime viikolla kolmesta erilaisesta kesätyylisuosikista ja olenkin jo muutaman kerran lupaillut laittaa tänne blogin puolelle kuvaa yhdestä omasta ihanuudestani. Kyseessä on Silverjunglen musta jumpsuit*, johon olen ihan rakastunut.

Musta on harmaan, nuden ja tummansinisen lisäksi yksi turvaväreistäni, aina varma. Kokomusta voi olla jonkun mielestä synkkä, mutta asustettuna esimerkiksi konjakin värisellä punosvyöllä ja samansävyisillä ballerinoilla, combo on just eikä melkein. Ja onhan musta nyt vaan ihan älyn tyylikäs.

Ballerinojen kanssa jumppis toimii kaupungilla ja korkkareiden kaverina taas iltamenoissa. Lenkkarit ja lippis sen sijaan saavat aikaan sporttisen vaikutelman, joten tästä on todella moneksi. Illan viiletessä haalari ei tarvitse kaverikseen takkia, sillä hihat tuovat kaivattua lämpöä.


Mustan värin lisäksi haalarin valmistaja, Silverjungle, on yksi ikisuosikeistani. Viikko sitten julkaisemani instagram -kuva kertoo hyvin miksi. Koska laatu. Laatu on yksi tärkeimmistä kriteereistäni vaatteiden hankinnassa, sillä kierrätän mielelläni kaiken mahdollisen.

Joko teidän kaapeistanne löytyy jonkinlainen jumppis, vai iskeekö ne lainkaan? Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä ihanat!


*haalari saatu

maanantai 22. toukokuuta 2017

Kolmen lapsen vaatekaapit kevät- ja kesäkuntoon edullisesti.

Maanantaimoikat! Minulla on aina keväisin ja syksyisin tapana tehdä tehokas kirpparikierros. Sen tarkoituksena on saattaa lasten kaapit ainakin osittain kuntoon ja nimenomaan käyttövaatteiden osilta. 

Kirppikset ovat täynnä hyväkuntoisia käyttövaatteita ja ihan pilkkahintaan. Leggarit maksavat euron, samoin teepaidat, puhumattakaan parin euron kesämekoista, shortseista ja huppareista.

Vien näitä yleensä ison kasan päiväkotiin, että vaihtovaatetta piisaa tarpeeseen. Varsinkin nyt, kun ulkohousut ovat päässeet hyvin ansaitulle kesälomalle, leggareitakin menee vähintään kahdet päivässä. Yhdet sisällä ja toiset ulkona.



Tällä kertaa ostoskoriin päätyi Pienimmälle kolmet legginsit, pari hihatonta kesätoppia, muutama pitkähihainen vaalea paita, neljä kesämekkoa ja kaksi hupparia. Tirppa sai kaksi mekkoa ja esikoinenkin neuletakin. Varsin hyvä saalis siis!

Meiltä jääneitä, hyväkuntoisia käytettyjä laitan itsekin kierrätykseen, uffiin ja hopelle. Tarkoitus olisi nyt lähiaikoina viedä tuonne hopelle itseltä tarpeettomiksi jääneitä juhlamekkoja ja muita vaatteita hyvään tarkoitukseen.

Mutta siis vinkkinä näin kausien vaihtuessa, kun saa koko palkkansa kulumaan helposti vaatekaapin päivitykseen, että kannattaa suosia kirppiksiä, kavereiden kaappeja ja muita kierrätysmahdollisuuksia :)

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Viikonlopun mittainen kesä ja pizzahetki takapihalla.

Lämpöaallon ansiosta olemme vihdoin päässeet nauttimaan oikein kunnolla ulkoilmaelämästä. Oman mausteensa tilanteeseen tuo toki perjantaina pihaan tuotu jätelava, jota on täytetty jos jonkinmoisilla oksilla ja risuilla.

Viikonlopun aikana ehti tehdä paljon, mutta rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että vähintään yhtä paljon hommaa on tiedossa tulevalle viikolle. Niin myös ensi vuonnakin. Olen nimittäin sitä mieltä, että hiljakseen tulee hyvä ja näissä piha- ja puutarhahommissa ei vanhojen istutusten kanssa pidä hätiköidä.

Tämä kevät on aivan erilainen, kuin edeltäjänsä ja sitäkin edellinen. Uusia tuttavuuksia puskee esiin edelleen!


Perjantaina saimme kuitenkin helteisen päivän päätteeksi nauttia pizzaperjantaimme ensimmäistä kertaa ulkona. Liinoitin pöydän harmaalla pellavaliinalla, sillä tuo valkoinen pinta on aika armoton yhdistettynä auringon säteisiin, eikä ilman aurinkolaseja (tai hitsausmaskia) pärjää.

Siirsin pöydälle myös osan kasvattamistani yrteistä ja mitkäs pizzan päälle sopisikaan paremmin, kuin rucola ja basilika :)

Pöytäryhmän lähistöllä, keittiön ovella on myös pienet yrttilaatikot keittiöpuutarhaani varten ja sieltä nousee kovaa vauhtia jo timjami ja oregano. Ruohosipuli on jo valtava!


Siinä me istuttiin, auringon helliminä, vatsat täynnä ihan vaan pakastepizzaa, joka ei ole koskaan maistunut niin hyvältä. Lasissa upean tummaa viiniä, joka ei ehkä ollut ihan paras pizzan kanssa, mutta omaan makuuni juuri niin voimakas, kuin viinin pitää ollakin. Sen hetken kun olisi saanut purkitettua myöhempää käyttöä varten, niin täydellinen se oli..

Olipa onni, että tänä vuonna kesä sattui viikonlopulle :)

perjantai 19. toukokuuta 2017

Pehmoisten vällyjen välissä.

Petasin tänään sänkyyn uudet, puhtaat ja kevättuulen raikastamat petivaatteet. Pian on aika sukeltaa pehmoisten vällyjen väliin.. Rauhaisaa perjantaita