tiistai 17. lokakuuta 2017

Toivepostaus: meidän pomp de lux aw17

Rakkautta ensisilmäyksellä 


Pompin tilauksen naputtelin tällä kertaa talvi mielessäni. Tässä kun aamukammasta vähenee piikit ja reissusta palatessa saattaa olla talvi hyvinkin päällä, päätin lyödä ne kuuluisat kärpäset kerralla ja tilasin toppavermeitä.

Niin älyttömän kätevää, kun joku tuo vaatteet eteesi, valitset sopivat ja sitten vaan haet postista valmiin tilauksen. Hyvästi hikiset kaupat uhmiksen kanssa, kyllä kotishoppailu on meidän juttu! 

Miinusta pompille täytyy kuitenkin antaa maksullisesta palautuksesta ja vaihdosta, meinasi meilläkin jäädä tilaus tekemättä, sillä haalarista ei ollut sopivaa sovituskokoa.. Aika tuuripelillä sai mennä ja onneksi osuin koon kanssa oikeaan. Kuvan haalari on siis 116cm ja pipo kokoa M.


Tilasin Camden Jr. haalarin tumman violettina ja siihen sopivat Camden lapaset. Pipon kanssa arvoin hieman ja tilasin Jolo hattu- ja lapassetin, vaikkakin olisin pitänyt enemmän Jolo Lt setistä. Harmi, ettei koko riittänyt.. 

M-koko on juuri passeli ja toiminee hyvin kypärämyssyn kaverina myös talvella. Ajattelin kyllä ommella tuohon narut, että pysyy paremmin päässä :) Meillä ainakin on sen verran vauhdikas versio, että kaikki mahdollinen tulee ankkuroida kiinni.


Parina viime talvena meillä onkin ollut Reiman ulkovaatteet ja todennäköisesti olisin ostanut ne Tammiston myymälästä tänäkin vuonna, ellen olisi tajunnut kutsuilla, että talvi saattaa tänä(kin) vuonna yllättää :D

Sitä edellinen oli pomppia ja haalari tuntuu edelleen yhtä laadukkaalta. Muistelen, ettei tässä materiaalissa ainakaan viimeksi näkynyt päiväkodin pihalla ryönääminen, vaikkakin se on todella paljon kiinni talvesta ja lumitilanteesta.

Noh, niin tai näin, mutta onhan nämä nyt ihan uskomattoman söpöjä taapertaessaan karvahupullisissa haalareissaan. Talvi 0 - meitsi 1 :)

ps. näiden lisäksi tilattiin vain pari pakettia sukkahousuja :)

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Syysloman Rihannan tapaan.

"I'm friends with the monster that's under my bed.. 


loppuviikosta taidetaan olla jo "get along with the voices inside of my head.."

syysloma - so it begins!


perjantai 13. lokakuuta 2017

Tunnelmalliset kynttiläpullot.

Hups vaan, tässä sitä ollaan taas perjantaissa! Yritän täällä vääntää jonkinlaista perjantaisiivousta, mutta pääasiassa se taitaa jäädä niikseen. Odottelen koiraa leikkauksesta ja olo on todella levoton. Sitä vain pyörii ympäriinsä saamatta aikaan mitään sen kummempaa järkevää lopputulosta.

Imuroin pöydän, pyyhin pölyt ja ripustin pyykit, vaikka oikeasti pitäisi aloittaa isommista linjoista. Huoli mielessä ei oikein saa aikaiseksi mitään, odotan vain soittoa, että kaikki on mennyt hyvin. Ja onhan se kaikki mennyt hyvin, kun järjellä ajattelee. Selitä se sydämelle..


Kaksi viikkoa sitten ostin syksyn ihanimman kukkakimpun tuomaan tunnelmaa olohuoneen pöydälle. Aikansa se kestikin hyvänä, mutta nyt sai hortensia, sekä neilikat kyytiä. Tässä näpertelyn puutteessa purin kimpun ja nappasin siitä osan eucalyptuksen oksista erilleen. Olin nimittäin nähnyt pinterestissä kivan idean näistä pullokynttilänjaloista, joissa on sisällä vihreää.

Osa oksista pääsi siis niihin ja toinen puoli kimpussa olleiden langoitettujen callunoiden kanssa takaisin maljakkoon. 


Elämän pieniä, suuria iloja. Niinkuin kukkakimppu, joka kestää kolmatta viikkoa kunhan sen vain muokkaa uuteen olomuotoonsa. Ja ajatus rennosta perjantai-illasta oman perheen kesken, pizzan ja pikkupotilaan kanssa hyssytellen.

Niillä mennään tämä viikko loppuun ja laskeudutaan syysloman viettoon. Mukavia hetkiä sinnekin!


keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Nanniksen omppu-unelma.

Omenantuoksuiset syysmoikat pitkästä aikaa! Me käymme yleensä kerran viikossa vanhojen naapureiden luona kahvittelemassa tyttöjen kanssa ja tänään ystäväni lähettikin viestin, saako Minityyppi syödä omppua..?

Saahan se, mutta aavistelin mistä on kyse ja vastasin suoraan, että joo, muttei kanelia. Kanelista on kuulkaa helvetti irti, sanonpahan vaan. Mutta koska talon rouvan omppupiirakkahammasta kolotteli, lupasin tehdä yhden mini-ihmiselle sopivan setin ja ottaa sen mukaan.

Osittainhan tässä oli omakin lehmä ojassa, sillä neitokainen oli pyydellyt omenapiirakkaa kotona. Tuli sitten kaksi, eikun kolme kärpästä yhdellä iskulla, sillä sain samalla tästä kuvattua ja kirjoitettua taas yhden allergiaohjeen blogiin :)


gluteeniton omenapaistos 2:lle

(maidoton, vegaaninen)

2 omenaa
2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
3 rkl kookosöljyä
2 rkl fariinisokeria
2 tl kardemummaa
1 tl jauhettua vaniljaa

Sekoita keskenään kaikki muut ainekset, paitsi omenat. Kuori ja pilko omena ja laita ne voideltuun vuokaan. Kaada kaurahiutaleseos päälle ja paista 175°c uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Vinkki: voit tehdä tämän myös ilman lisättyä sokeria. Käytä silloin hunajaa tai muuta valitsemaasi makeutusta. Mikäli kaneli sopii ruokavalioon, se on kyllä ompun yksi parhaista kavereista :)

Herkullisia omppuhetkiä 

perjantai 6. lokakuuta 2017

Perjantain tähdet.

Eilen illalla kotiin tullessani, oli aviomies tanssinut imurin kanssa (todennäköisesti purki stressiään, muutoinhan tällaista ei pääsisi tapahtumaan..) ja sytyttänyt olohuoneen tähtiin valot. Näky oli ehdottoman hygge ja sai aikaan välittömän lämmön tunteen.

Olen viimeksi pitänyt noissa tähdissä valoja joulun jälkeen ja jotenkin liitän ne jouluun. Tai siis joulutähtiähän ne ovat, vaikkakin riippuvat paikoillaan vuoden ympäri :D Pöydällä ilahduttaa hyvin kestänyt, viikko sitten ostettu kukkakimppu ja lisää lämpöä toi perjantain kunniaksi lasi viiniä.


Tähtien lisäksi sytyttelin muutaman kynttilän ja laitoin spotifysta musiikkia soimaan. Purin kauppakassista ainekset salaattiin, jossa oli paahdettuja tomaatteja, paistia ja vuohenjuustoa. Tässä sitä nyt ollaan, lihattoman lokakuun keskellä nauttimassa lihan iloista ja villapaitakaudesta vähintäänkin kapinallisena yksilönä.

Pimeä kausi on siis virallisesti julistettu alkaneeksi ja kaamosvalot viritetty oikeille taajuuksille 


torstai 5. lokakuuta 2017

Helppo ja nopea pipo syksyn viimoihin.

Sateista torstai-iltaa täältä meiltä :) Sateista tosiaan, mutta mikäs tässä. Riisipuuro kiehumassa kattilassa ja villasukat jalassa. Vatsa täynnä kalakeittoa ja illan treenikuskaukset hoidettu. Varsin tavallinen päivä siis!


Tipautin tuossa iltapäivästä puikoilta pipon, josta lupailinkin tuolla instan puolella kuulumisia! Kävimme Tirpan kanssa toissa viikolla takkiostoksilla Stadiumin Outletissa ja sieltä lähtikin mukaan edullisesti kevyttoppatakki, sekä tarpeellinen fleece takin alle.

Pipoa ei vain löytynyt, joten neiti esitti vienon toiveen, josko tekisin sen sitten itse hänelle..? Kävin siis Lankamaailmasta ostamassa pari kerää Hjerte Garnin extrafine merinoa (oikeasti menin ihan toisen lankatarjouksen perässä :D ) ja aloin hommiin. Näissä pipoissahan ei kauaa mene, kun saa vain homman aloitettua..

Pipo on tehty Kalastajan vaimon beanie -ohjeella, jolla olen itseasiassa neulonut aiemminkin. Tällä kertaa jostain syystä, ehkä langan vuoksi, kavennukset menivät kuitenkin jotenkin oudosti. Noh, niin tai näin, mutta pipo miellytti tilaajaansa erityisen paljon ja se riittää minulle :)

Tupsun irroitin vanhasta avaimenperästä ja se sopikin tähän täydellisesti. Mutta nyt kutsuu iltatoimet, saunat ja palat. Leppoisaa torstai-iltaa 

ps. käykäähän osallistumassa vitamiinipaketin arvontaan! sekin on tarpeellinen näin syksyllä :)

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Suussasulava gluteeniton suppilovahvero-aurajuustopiirakka kylmäsavuporolla.

Sateinen kesä ja leuto syksy ovat mahdollistaneet aikamoisen sienisadon tälle vuodelle. Omiin lemppareihini kuuluvat kantarellit ja suppilovahverot, mutta löytyypä kaapista myös kuivattuja tatteja aina risottoa varten.

Tämä sienipiiras on vakiotarjottavani monissa kissanristiäisissä, siis täytteen osilta. Pohjan muokkasin sopimaan gluteenittomaan ruokavalioon, mutta voit käyttää mitä tahansa pellillisen kokoista piirakkapohjaa. Tällä kertaa tein piirakan viime perjantain cheer -porukan illanistujaisiin täällä meillä ja hyvin teki kauppansa :)

gluteeniton suppilovahvero-aurajuustopiirakka kylmäsavuporolla



pohja:


sama kuin tässä kantarelli-pekonipiirakassa

täyte:


2 litraa suppilovahveroita
1 pss auramurua
½-1 pss kylmäsavupororouhetta
2 prk kermaviiliä
2 munaa
timjamia

Paista sienet ja ylimääräisen nesteen haihduttua lisää sekaan, kermaviili ja muut ainekset. Sekoita hyvin. Painele pohja leivinpaperin päälle pellille, jätä hieman reunoja. Levitä täyte ja paista kunnes täyte on hyytynyt. Kiertoilmalla noin 175 c ja 30 minuuttia. Tarjoile tuoreen timjamin kera.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Tervetuloa lokakuu!

No hei vaan lokakuu! Olenko se vain minä, vai tuntuuko muistakin, että aika jotenkin valuu sormien välistä? Viikot hujahtavat maanantaista perjantaihin, mikä sinänsä ei ole yhtään huono juttu, sillä rakastan viikonloppuja :)

En ole koskaan oikein pitänyt itseäni loman odottajana, tiedättekö niin, että mikäs tässä jäitä poltellessa.. Yritän ennemminkin keskittyä elämään siinä välissä ja kokea mahdollisimman paljon. Lokakuussa on tiedossa syysloma, mutta myös vahvaa valmistautumista marraskuun Marbellaan.

Jep. Jos joku vielä muistaa meidän suunnitelmia aikoinaan asua jonkin aikaa ulkomailla, niin nyt ollaan jännän äärellä! Aloitamme kokeilun hieman lyhyemmästä, kolmen viikon pätkästä ja katsomme miten tässä menee. Haaveissa siintää jo kokonainen kesä Italiassa.

Joskus on ihana ajatella, että mikäs meitä täällä pitelisi? Oma perhe on se, mikä pakataan mukaan ja on tärkein. Tapahtui elämä sitten missä tahansa. Mutta niin tässä nyt vain ollaan, katse tulevaisuudessa, vaikka toisin väitin pari kappaletta sitten. Ja syyskuun koontiahan piti käsitellä :D 

Syyskuu oli ihana syyskuukausi! Paljon piristysruiskeita arjen keskelle ja onnistumisia elämässä. Ei mitään suurta, mutta niistä pienistä helmistähän kaikki koostuu. Blogin osalta mentiin aika vahvasti teitä kiinnostavalla sisustuspuolella, myös erilaiset ruokahommat tuntuivat kiinnostavan. Ja hei! Nyt kun olen (muistaakseni) purkanut toivepostausjonon, niin laittakaahan lisää toiveita tulemaan :) Niitä on aina hauska lukea ja koittaa toteuttaa!

SYYSKUU TOP 3



Lokakuu koostukoon haravoinnista, villasukista ja kotoilusta. Toisaalta myös aikalailla valmistautumisesta, sillä muutama hankinta täytyy tehdä reissua varten. Niinkuin esimerkiksi biksut ja lapsille märkäpuvut. Aika lokakuisia ostoksia, eikö :D

Yhtään en tiedä mitä tässä tulee eteen, mutta se on oikeastaan aika vapauttavaa. Olla suunnittelematta sen enempää, ottaa vastaan elämän sitruunat ja tehdä niistä pari gin tonicia. En siis toivota Hausmyllyn tapaan ikävää lokakuuta, vaan jotain ihan muuta :)

maanantai 2. lokakuuta 2017

Omega-3 apuna keskittymisessä (sis. arvonnan).


Kalavitskut ovat olleet meidän perheen suosikkeja ja jatkuvassa käytössä jo pitkään, joten lähdin mielelläni mukaan tähän kaupalliseen yhteistyöhön Minisun Omega Juniorin kanssa. 

Apteekkien valiokoimista löytyvä Minisun Omega Junior on pureskeltava geelipala omega-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin saannin turvaamiseen. Se sisältää 600mg korkealaatuista kalaöljyä ja 10 mikrogrammaa D3 vitamiinia. Hedelmäisen makea ja pehmeän pureskeltava vitsku on saanut meillä aina lämpimän vastaanoton:

"Hyvää, tämä vitsku on hyvää!" Valehtelematta deen lisäksi ainoa purkki, josta meillä tapellaan aamuisin jonossa. Rehellisesti sanottuna en osaa itse kyllä mausta sanoa, mutta jos tämä ketsupin kyllästämä, vain makaronilaatikkoa minulle -pesue, kehuu vuolaasti tuttifrutin tuoksuista makua, täytyy siinä olla jotain perää.


Alunperin jo vuosia sitten hain luontaisia keinoja, en niinkään ylivilkkauteen, mutta pikkupoikien touhun rauhoittamiseen ja parempaan keskittymiseen. Emme olleet vielä saaneet autismikirjodiagnoosia, emmekä lukivaikeutta ja muutamia muita, mutta jotain erityispiirteitä osasin jo silloin aavistella. 

Luin erilaisia tutkimustuloksia miten omega-3:lla ja D3 -vitamiinilla oli saatu tuloksia esimerkiksi ADHD:n ja aspergerin hoidossa ja päätin kokeilla. Mitäänhän siinä ei menettäisi, päinvastoin! Kalaöljyjen nauttimista kun on suositeltu kautta aikojen. Haluan vielä korostaa, että nämä ovat meidän perheen yksilöllisiä tuntemuksia, joten en väitä että omat kokemukseni olisivat absoluuttinen totuus.

Aivoista 60% on rasvaa ja etenkin lapsilla aivojen vielä kasvaessa ja kehittyessä on tärkeää taata laadukkaan rasvan saanti. Rasvaisen kalan lisääminen ruokavalioon on aina hyvä asia ja määrällisesti saammekin ravinnosta riittävästi rasvaa, mutta etenkin juuri pitkäketjuisten omega-3 happojen saanti voi olla vähäistä ja tässä Minisun Omega Junior onkin oiva apu.

Kalaöljyn käyttäminen säännöllisesti on tuonut pitkällä aikavälillä selviä muutoksia olemiseen. Näitä on aina vähän hankala kuvailla, mutta oleminen on jollain tavalla seesteisempää. Tehtäviin tai lukemiseen on helpompi keskittyä, eikä kirjaimetkaan pompi niin kovasti riveillä. Elo on jotenkin paljon enemmän sellainen "easy going" ja lapsella tuntuu olevan jopa hieman pidempi pinna.

Toisaalta en yhtään ihmettele. Jos kirjaimet eivät pompi niin kovasti ja oppiminen ja lukeminen ei ole niin tuskaista, ei tietenkään hermot mene niin helposti. Meillä on nimittäin kirjat lennelleet, kun tehtävissä ei ole tuntunut olevan mitään järkeä.

Tällä hetkellä viimeisimmästä kokeesta tuli 8-, kun vastaavista on taukojen aikana saatu huonompaa arvosanaa. Tieto jotenkin liukuu kirjasta ymmärrykseksi paremmin. Mene ja tiedä, voihan olla, että aihe oli vain mielenkiintoisempi tai tutumpi, mutta jotain tässä on :)


Mutta hei! Nyt haluaisin kuulla teidän mahdollisia kokemuksianne liittyen keskittymiseen tai sen puutteeseen, onko kesälaitumilta siirtyminen koulunpenkille tai päiväkotiin sujunut saumattomasti? Ja tietysti myös niitä kokemuksia, mikäli olette löytäneet apuja näistä kalaöljyistä :)

Kommentin jättäneiden kesken arvotaan Minisun Junior -vitamiinipaketti (arvo noin 60e) ja arvontaan voi osallistua aina sunnuntai-iltaan 8.10 saakka. Voittajaan ollaan yhteydessä sähköpostitse. Arvonnan säännöt löydät TÄÄLTÄ.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Sunnuntain aarteet.

Tänään onkin ollut oikea hissuttelusunnuntai. Siinä, missä perjantai meni cheerjoukkueen kanssa pitäen skumppakatsomoa vain elämää -jaksolle ja eilinen energisesti maalaispoluilla lenkkeillen, on tänään ennemminkin ladattu akkuja.

Sen verran poistuimme kotoa, että piipahdimme Helsingissä hakemassa uuden kameranjalustan, sen jo keväällä sopimuksensa irtisanoneen tilalle. Tällä kertaa nappasin molemmille kameroille omat pikaliittimensä, joita ei tarvitse irroittaa kamerasta enää lainkaan.


Ja tässä kun ollaan nyt monta postausta menty sillä rakkaudellani luonnonmateriaaleihin ja rouheaan betoniin, niin samasta kattilasta ammennan edelleen. Olen nimittäin useamman kerran ruokakauppareissulla ihastellut kukkakaupan ikkunassa olevaa kulhopinoa. Ja nyt eilen kävelin kauppaan sisään ja tiedustelin, mahtaisivatkohan olla myynnissä..

Olihan ne ja vielä puoleen hintaan! Hetkeäkään epäröimättä kotiutin koko pinon ja löysin niille heti arvoisensa paikan keittiön hyllyltä. Voi että ne sopivatkin sinne ihanasti :)

Kulhot ovat olleet kukkakauppakäytössä, mutta kunnollisen puhdistuksen  jälkeen kelpaavat varmasti, niinkuin tekstissä luvataan, vaikka juurikin namikulhoiksi! Toisen roska on toisen aarre 

Vielä muistuttelisin osallistumaan upeaan instakisaan, joka päättyy tänään. Palkintona on alice&fox talohylly ja säilytysrasiat, mukaan pääset TÄSTÄ. Leppoista loppupäivää :)

lauantai 30. syyskuuta 2017

Voita alice&fox talohylly.


Monen pienen prinsessan ja äidinkin toiveleluihin kuulunee nukkekoti. Sain mahdollisuuden järjestää yhteistyössä Jollyroomin kanssa arvonnan, jossa palkintona on tämä kuvien suloinen talohylly. ja kätevät säilytysrasiat. Monikäyttöisyytensä vuoksi leikit eivät tietenkään rajoitu vain nukkeihin, vaan hyllyssä asuu sulassa sovussa myös autot ja kirjat.

Mikäli tuo talohylly sopisi teille, klikkaa itsesi instagramin puolelle ja osallistu arvontaan su 1.10.2017 saakka!

torstai 28. syyskuuta 2017

Toivepostaus: kodinhoitohuone ja walk-in-closet.

Touhukasta torstaita! Joka on kyllä ollut nimensä veroinen, sillä en muista milloin olisin viimeksi saanut to do -listaltani näin paljon asioita pois. Vaikka kyllä sinne jäikin, lupaan ettei käy aika tylsäksi :)

Te olette toivoneet postausta meidän uudistetusta kodinhoito- ja vaatehuoneesta jo useamman kerran ja nyt sain tuonkin kuvattua. En mielelläni postaile kesken olevista projekteista, mutta tämä taitaa olla kesken vielä jonkin aikaa..

Tunnustan myös siivonneeni tuon kodinhoitohuoneen tason ihan tätä varten, sillä muutoin tuolla on viikattuja pyykkikasoja ja muita tilaan kuuluvia projekteja kesken. Ihanaa, että on ihan tätä varten oma huone, johon nuo pyykkihommat saa levitettyä!


Lähtökohtana oli tehdä nimenomaan kodinhoitohuone, sillä aiemmin pesukone sijaitsi, käytännöllisesti kyllä, keittiössä. Siinä oli kätevä hoitaa kaikki niin sanotusti saman katon alla, mutta toisaalta iltaisin äänestä koitui hieman häiriötä.

Lisäksi tila keittiössä on alunperin rakennusvaiheessa ollut erillinen kodinhoitohuone, mutta meitä edeltävät omistajat puhkaisivat yhden seinän, laajensivat keittiön, mutta myös asensivat tilaan laminaatin ja peittivät lattiakaivon. Pesukonehan ei määräysten mukaan voi olla tuollaisessa tilassa, joten myös siksi se aiheutti huolta.

Kodariin itselleni tärkeintä siis oli saada pesukone, mutta myös tarpeeksi tasoa pyykinpesutouhuihin, sekä allas ja vesipiste kurahommiin. Taas mentiin seinien kaatamisella, tilaan asennettiin lattialämmitys, kaadot ja laatoitus. Ihanan turvallista.

Samalla taloomme tehtiin ilmanvaihtoremontti ja aiempi painovoimainen ilmanvaihto muuttui koneelliseksi ilmanvaihdoksi. Ehdottomasti yksi parhaista remonteista ikinä. Tosiaan seinä tuon makuuhuoneen ja lämpimän varaston välillä kaadettiin ja tilassa ollut alkuperäinen lämminvesivaraaja vaihdettiin uuteen. Oli kyllä aikakin.. Sillä vanhalla kävi nimittäin lämpimässä suihkussa 1,5 hlöä.

Tällä hetkellä tuolta puuttuu vielä kuivaustilaa seinältä, altaan päältä. Ovet omasta vaatekaapistani ja uusi ulko-ovi. Olemme suunnitelleet osittain lasista ovea, sillä muutahan luonnonvaloa tuonne ei tule, kuten kuvista näkyykin. Sähkötkin on vielä rumasti esillä, täytyy ottaa ammattilainen siihen, joka osaa edes hieman piilottaa niitä määrysten mukaisesti ja sitten kaikki alkaakin olla kunnossa.

Mitäs sanotte, eikö tullutkin toimiva :)

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Äitiys ja vaatetus silloin ja nyt.

On leggarii, on glitterii, tekoripsii, irtohiuksii.. Suomi, tuo trikoovaatteiden ja ripsienpidennysten luvattu maa. Siinä, missä aiemmin äitiuniformu koostui goreista, tänään leikkipuistoon puetaan legginssit, neule tai huppari, parka ja rusettipipo.

Näissäkin on ehdottomasti oltava tarkka. Kuvassa esiintyvät prisman leggarit eivät käy, oikeaoppisesti puetaan lettiä, solmua tai umpisolmua. Prisman leggarit maksavat 9e ja umpisolmuihin saa lisätä nollan perään.

Hupparin ostin noshilta, se todennäköisesti käy. Kyseessä on kuitenkin eettinen, luomu, vegaani ja gluteeniton kangas. 

Eväsrasiassa on sormiruokaa ja itsekeitettyä tyrnihilloa ilman sokeria, koska sokeri on saatanasta. Sen sijaan ilman sokeria (ja muutenkin) tyrnihillo (kuten korianterikin) on kylläkin ihan sieltä samasta paikasta. Sanonpahan vaan, että onneksi lapset on jo tehtynä. Silloin kun sai syödä purkkiruokaa ja käyttää kertsejä.


Meidän lasten ollessa pieniä piti olla reimaa, tai no tecciä. Muuten et ollut mitään. Köyhemmät osti tähtijonathania jesperin puolihintapäiviltä. Ja vaunut, ne oli emmaljungaa, koska kaikki briot ja sen sellaiset olivat old schoolia.

Meilläkin oli ne hienot emmaljungat, tosin niissä oli nukkunut jo pari pientä melkein sukulaista päiväuniaan. Haalarit milloin mitäkin, pääasia, että niillä sai mennä viipottaa puistossa ja ulkoilun jälkeen olivat vielä yhtenä kappaleena. Ei ollut #fashionkids #kidsfashion #fashionkidsandmoms. Oli irc -galleria, tuo oman aikansa naamakirja erilaisine ryhmineen.

No joo, mistä lie tämäkin teksti kumpusi, sillä lähdin kirjoittamaan vain tästä kivasta asusta. Olen aina ihaillut niitä seesteisiä kauluspaitarouvia farkuissa kotisohvalla, mutta totuus on se, että onhan nämä trikoot nyt älyttömän paljon mukavammat.

Ja kauluspaidatkaan harvoin roikkuvat rennosti päällä, vaan kiristävät slimfitteineen ja napinlävistä näkyvine rintaliiveineen. Trikoinen makkarankuori on vaan niin paljon kivempi ja joustavampi. Sitäpaitsi ne miehen ylisuuret kauluspaidat roikkuvat kaapissa tärkättyine kauluksineen, kylmähän niissä tulisi takapuoli paljaana, vaikkakin villasukat eroottisesti jalassa.

Että ollaan vaan omia itsejämme riippumatta siitä, mikä on trendikästä tai muotia ja pukeudutaan juuri siihen mihin halutaan. Oli ne sitten prisman leggarit tai umpisolmupannat. Kivaa keskiviikkoa!