tiistai 22. elokuuta 2017

Blogihaaste: suosikkiyksityiskohtani ja lempinurkkaukseni.

Oma koti kullan kallis, no niinhän se on. Se on paikka, jonne on hyvä tulla pitkän päivän jälkeen, tai vaan olla möllöttää. Nurkat ovat ennemminkin rakkaita kuin ärsyttäviä, siis jos niitä villakoiria ei lasketa. Ne nimittäin kertyvät aina ärsyttävästi juuri nurkkiin..

Koti on turvasatama ja pesä ja ainakin me olemme panostaneet siihen kaikkemme, sillä vietämme aikaa kotona mahdollisimman paljon. Olen joskus tehnyt postauksen punaisen maton paikasta, jossa kerroin miksi pidän keittiöstämme, mutta edellisessä lauseessa pohdin, miten olisin halunnut kuvata ennemminkin niitä yksityiskohtia. Noh, nyt kuvasin!


Vaikka sanotaan, että kokonaisuus ratkaisee, minusta yksityiskohdat tekevät kokonaisuuden. Esineillä ja asioilla on jokin syy, miksi ne ovat meillä ja kuvailinkin tähän lemppariyksityiskohtiani meidän kodista.

Takkahuone on edelleen jotenkin kesken ja läpikulkutila, silti sen vitriini, taulut ja etenkin takka ja laatoitus ovat juurikin ne syyt, miksi haluaisin rakentaa siitä vielä jonkinlaisen pesän. Jos takkahuoneessa olisi televisio, siellä vietettäisiin ehdottomasti enemmän aikaa. Silti en halua sinne televisiota, eikä kyllä olisi tilaakaan..

Lempiesineisiini kuuluu myös yksinäinen kynttilänjalka, tällä hetkellä pianon päällä. Oikeastaan tuolla ei ole väliä, missä se on. Itse esine on vaan kertakaikkisen kaunis! Pidän myös ruokailutilan sivupöydästä ja sen takana olevasta nurkasta peileineen. Voi, miten odotan että joskus tuohon tilaan tulee vielä pariovet!


Olohuoneen vitriini on kaluste, joka on seurannut meitä jo vuodesta 2007. Virittelin siihen valot viime talvena ja ne ovatkin nököttäneet paikoillaan siitä saakka. Ehdottomasti lemppareitani valoineen ja tekee ruokailutilasta juuri sen, mitä sen kuuluukin olla.

Tv-tason hankimme kaksi vuotta sitten. Ihastuin siihen ensisilmäyksellä ja nuo rottinkikorit tuovat olohuoneeseen mukavasti lämpöä. Tällä hetkellä ne ovat täynnä lasten dvd-elokuvia, mutta ipanoiden kasvaessa jatkuvasti täytyy niihin pian keksiä muuta sisältöä.

Vanha arabian lautanen löytyi viime syksyiseltä reissulta Porvoon osto- ja myyntiliikkeeseen ja kynttilän olin ostanut värinsä vuoksi jo aiemmin. En ole oikein raaskinut polttaa sitä, ettei se vaan loppuisi ♥

Vaaka taas on ihan ensimmäisiä löytöjäni tähän taloon ja edelleen ykköslistalla. Rakastun usein esineisiin niin palavasti, etten lainkaan ihmettelisi jos minusta neljänkymmenen vuoden kuluttua tehdään himohamstraaja -ohjelma :D Lainasin muuten juuri kirjastosta Konmarin kirjan, voi olla ettei aivopesu tartu tähän keräilijään..


Lankaköynnös on oliivipuu kakkonen. Oliivipuuta en saa pidettyä hengissä millään, mutta tämä vaan porskuttaa ja kasvaa. Siirtelen sen paikkaa milloin mihinkin, vaikka oikeastaan tuo kasvi tulisi juurruttaa ja kloonata jokaisen hyllyn päälle.

Keittiön takaseinältä poistettiin kaappi vesivahingon jälkeen ja Muru ruuvasi sinne pyytämäni avohyllyt. Tällä hetkellä niissä on muutama väärä esine, mutta asiaa korjataan parhaillaan. Kun täydellinen kävelee vastaan ja tuottaa iloa, saavat iloa tuottamattomat kyytiä Konmarin opeilla :D

Keittiön opetustaulut ja lohikäärmepuu koreineen ovat myös suosikkejani. Tuo tila itsessään on niin mieletön! Muutama remonttisuunnitelma löytyy takataskusta sinnekin, mutta kaikki aikanaan. Tänä kesänä kaikki remontointi on pysynyt ulkosalla, mutta kunhan talvi ja pimeys iskee, tarvitaan vain vasara ja nauloja.. :D

Aulan lipasto, siis silloin kun se on tyhjä, löytyy listaltani vahvasti kärjestä. Tai no.. ei näitä voi millään mihinkään järjestykseen laittaa, sillä jokaisella on oma tarkoituksensa ja tunteensa ja juuri johonkin hetkeen sopiva huokauksensa.


Uusimpina listalla on wc:n kukkatuoli ja makuuhuoneen valokuvakehys muistoineen Italiasta. Aulan lyhtyyn syttyy pian taas valot pimenevien päivien myötä ja vinkasallaan oleva opetustaulu on täydellinen paikoillaan.

Yhteistä näille kaikille on se, että ne todella ovat nurkkia tai nurkkauksia. Kodikkaita ohikulkupaikkoja, jotka tekevät meidän kodista juuri meidän näköisemme. Vaikka sisustan ehkä persoonattomasti valkoisella, nämä pienet yksityiskohdat herättävät kokonaisuuden eloon ♥

Löytyykö teiltä lempinurkkia tai yksityiskohtia? Ja hei! Tehdäänkin tästä blogihaaste! Kuvaa lemppariyksityiskohtasi tai nurkkauksesi ja linkkaa se kommenttikenttään :) Palan halusta nähdä teidän omanne :)

lauantai 19. elokuuta 2017

Kirpeänmakea gluteeniton karviaispiiras.

Satokausi on nyt parhaimmillaan ja instassa ehdittiinkin jo kysellä tätä torstaina me&i kutsuilla tarjoamani karviaispiiraan ohjetta. Nämä on näitä superhelppoja ja luottoreseptejä, oikeastaan vaihtelen vain täytteen marjaa tai hedelmää.

Mikäli karviainen ei maistu, voit tosiaan tehdä tämän piiraan lempimarjoistasi. Voisin hyvinkin kuvitella täytteeksi vaikka kirsikoita ja tietenkin metsän antimia, mustikkaa ja puolukkaa. Tai mikä ettei, sekoita kaikki marjat yhteen!

Pohjan ohjeen olen saanut vuosia sitten ystävältäni ja tämä on loistava kaiketon pohja, olematta kuitenkaan mauton. Täyte lienee peräisin yläasteen kotitaloustuntien keittokirjasta :)



gluteeniton karviaispiiras

pohja:


100g rasvaa (voi, maidoton margis, tmv)
1 dl sokeria
3 dl semper fin mixiä
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1/4 dl vettä

Vaahdota rasva ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää ne taikinaan ja sekoita murumaiseksi. Lisää vielä vesi ja sekoita hyvin. Suosittelen vuoraamaan vuoan leivinpaperilla, sillä nämä gluteenittomat taikinat tuppaavat tarttumaan usein kiinni. Näin saat piirakan helposti irti vuoasta :)

täyte:


n. 1l karviaisia (tai muita marjoja)
1 prk kermaviiliä
1 muna
½ dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria

Kaadat marjat taikinan päälle ja sekoita täytteen muut ainekset keskenään. Lisää täyte marjojen päälle ja ripottele halutessasi vielä sokeria pinnalle. Kirpeämmät marjat vaativat vähän enemmän sokeria ja tästä versiosta sitä ei puutu. Halutessasi voit jättää sokerin vähemmälle, sillä mansikat, mustikat tai vadelmat eivät kaipaa sitä niin paljon kaverikseen. Paista 175 C noin 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt.